IC1396 ja M45

Marraskuu on yleensä vuoden kehnoin tähtikuvauskuukausi jatkuvan pilvisyyden vuoksi. Tämä vuosi taitaa kuitenkin tehdä mukavan poikkeuksen, sillä lauantaina 17.11.2018 taivas oli täysin selkeä alkuillasta aina puoleenyöhön saakka. Kuu valaisi vähän turhan kirkkaasti, joten piti etsiä kohteita toiselta suunnalta. Ensin  reilut 2,5 h Elefantin kärsäkumua kapeakaistasuotimilla ja perään Plejadeja.

FSQ-85EDP, iEQ45Pro, QHY163M, Baader Ha,SII, OIII. Bin 1. Kokonaisvalotusaika 155 min 300 ja 600s päitkissä

FSQ-85EDP, iEQ45Pro, QHY163M, LRGB, 4x8x120s, Bin1. 64 min kokovaisvaltusaika

Kuvien kalibroinnista

Laitetaanpas hieman tietoa tähtikuvien kalibroinnista. Kalibroinnin tärkeys korostuu erityisesti himmeissä kohteissa ja pitkillä valotuajoilla. Toki kennolla olevat pöyhiulkkaset yms. näkyvät kaikissa kuvissa. Kalibrointi itsessääon on varsin helppo toimenpide nykyisillä käsittelyohjelmilla. Itse käyttämässäni Pixinsightissa on kätenä Batch/Preprosessing-työkalu, joka kalibroi kuvat automaattisesti. Se hankalampi osa on tietnkin itse kalibrointikuvien ottaminen. Jotta päästään hyvään lopputulokseen, pitää kalibrointikuvat ottaa joka suotimella, valotusajalla, Bin-arvolla, kennon lämpötilalla ja Gain/Offset-arvoilla. Koska suotimia on seitsemän, kertyy kalibrointikuvia helposti melkoinen kirjasto. Tästäpä seuraa se, että moni asia kannattaa vakioida, jotta kuvaaja pysyy kartalla. Kuvien huolellinen nimeäminen ja muistion pito olemassa olevista kuvista ja niiden kuvauspäivämääristä tietenkin helpottaa.

Kalibrointiin tarvitaan kolme eri tavoin otettua kuvaa. Ensimmäinen kuva on ns bias-kuva, joka on otettu mahdollisimman lyhyellä valotusajalla kaukoputken ollessa tulpattu. Tässä näkyy kennon pohjavaraus. Näiden otto on nopeaa, joten kuvia kannattaa ottaa paljon ja pinota ne ns master-bias-kuvaksi.  Oheisten kalibrointikuvien värisävyt on voimakkaasti venytetty erojen visuallisoimiseksi. Diagonaalille piirretty profiili kertoo todelliset muutokset arvoissa.

Bias

Dark-kuvien eli pimeäkuvien otto tehdään samalla asetuksilla, kuin itse tähtikuvien otto, mutta tulppa putken suulla. Dark-kuvisa näkuyy ns pimeävirta, joka näkyy selvästi kennon reuna-alueilla.

Dark

Flat-kuva, tasoituskuva, otetaan lyhyellä valotusajalla tasaista valkoista taustaa vasten. Se korjaa optisen systeeminn viat, kuten vinjetoinnin ja kennolla tai suotimilla olevat roskat. Kaikkia näitä kuvataan useita ruutuja, josita sitten pinotaan kalibrointia varten master-kalibrointikuvat.

Flat

Esimerkkinä Harsosumun itäisestä osasta otettu 5 min valotus Ha-kavavalla. Kalibroimattomassa kuvassanäkyy selvästi hennon lämpöhehku alanurkassa. 

Harsosumu, Ha, Bix2x2, 300 s (kalibroimaton kuva)

Viimeisenä yllä kuvatuila kuvilla kalibroitu kuva, jossa valotus on hyvin tasainen koko kuvan alueella. Näitä sitten vaan kohdistamaan ja pinoamaan, jonka jälkeen alkaa varsinainen kuvankäsittely. Siitä toisella kerralla.

Harsosumu, Ha, Bix2x2, 300 s (kalibroitu kuva)

64P/Swift–Gehrels

Kuvasin tätä komeettaa toistamiseen etänä. Selvää pyrstöä ei erotu, mutta pään ympärilä on selvä pyöreähkö "pyrstö".

Hanksalami observatory, 17x60 s (Clear)

SAR-kaari

Sunnuntaina 7.10.2018 olin Markon kanssa pitämässä Avaruusviikon tähtinäytöstä Nyrölän observatoriolla. Väkeä oli paikalla yli 20 henkeä, joten molemmat tornit oli käytössä. Alkuun ihasteltiin Andromedaa, Lyyran rengassumua ja Herkuleksen pallomaista tähtijoukkoa. Pian kuitenkin revontullet varastivat shown ja hyvä niin. Itse sain ensimmäistä kertaa kuvattua harvinaisen punaisen SAR-kaaren (stable red auroral). Nämä ovat juuri niitä harvinaisia revontulimuotoja, jota japanilaiset tutkijat Nyrölään asentamallaan kameralla tutkivat.

Punaisen stabiili SAR-kaari. Kuvattu Nyrölässä 7.10.2018 klo 20:55

Näytöstä riitti vielä kotipihaankin. Klo 23 maissa oli toinen aktiivisempi jakso.

Ensivalo

Ensivalo uudella putkella 16.8.2018. Ensimmäinen kuvaussessio kesätauon jälkeen, joten pientä säätämistä oli. Vielä ei ole motorisoitua tarkennuta, hotenkäsin piti koittaa löytää fokuksen paikka. Plate solven asetuksissa ole myös jokin poskellaan, joten kohde on ihan laidassa. Uudet laitteet kuitenkin korkattu kuvalla Sirppisumusta NGC 6888.

FSQ-85ED, Ha, 5x60s, Bin 2x2, Gain 200

Harjoitukset jatkui 19. elokuuta, jolloin kuvailin myös Tabbyn tähden ja komeetan 21P//Giacobini-Zinner.

21P//Giacobini-Zinner

Tabby's star KIC 8462852. RGB, 3x4x60s

Osittainen auringonpimennys

11.8.2018 Suomessa näkyi osittainen auringonpimennys. Tätä havaitsin Parikkalasta. Sää oli puolipilvinen. Kuvat Astrosolar-kalvon läpi Skymax 127-putkella ja EOS-6D kameralla. 

Uusi putki

Pitkällisen harkinnan jälkeen päätin siirtyä kameraoptiikasta ihan tähtivalokuvaukseen suunniteltuun kaukoputkeen. Vaihtoehtoja on kymmenittäin, ja lueskeltuani monet illat testejä ja foorumeita, päädyin hyvään, mutta ei halvimpaan vaihtoehtoon. Putkeksi valikoitui Takahashi FSQ-85EDP - Baby Q. Putken polttoväli on 450 mm ja nimensä mukaisesti linssin halkaisija 85 mm. Tämä on uusi malli (EDP), joka on muuten sama kuin vanha ED, nutta varustettu kentän tasaajalla (flattener), joka lisää polttoväliä 5 mm.

Putki saapui elokuun alussa sopivasti ennen kuvauskautta. Onhan se hieno ja todella tukevaa tekoa. Ei muuta kuin ensivaloa odottelemaan.

Vastapilvisäteet

Elokuun alussa oli muutamaan otteeseen lupaavia ukkoskelejä. Ei salamakuvia, mutta kuitenkin vastapilvisäteitä. 

Täydellinen kuunpimennys

Tällä kertaa täydellistä kuunpimennystä tuli seurattua lomareissulla Itävallassa Zell am Seessä. Matkassa oli vain järkkärikalusto ja nämä kuvat on kaikki otettu Canonin 70-300 mm linssillä. Valitettavasti pimenyksen alkuvaihe jäi vuorten ja pilvien taakse. Loppuvaihe näkyi hienosti

Kuu

Kesän havaintosaldo jäi valitettavan ohueksi. Pariin otteeseen kuvailin kuuta. Näistä ensimmäinen on kuvattu 20.6.2018 Skymax127 putkella ja järkkärillä. Toinen on 18.7.2018 kuvattu mosaiikki samalla putkella ja ZWO ASI kameralla.

Vihreä reuna

Ihailimme keskiyön aurinkoa Norjassa. Auringon päällä oli selvsti näkyvä pilari ja hetken aikaa näkyvissä oli myös vihreä reuna.

Pyramidikiteitä

Pyramidikiteiden haloja ei ole kohdalle osunut pitkään aikaan, mutta 31.5.2018 tärppäsi. Paras näytös valitettavasti hiipui samalla, kun kaivelin kameraa esille. Kuvista löytyy seuraavat halot:

• 18° rengas [Rankin]
• 23° rengas [Barkow]
• 18° parhelia [Thompson]
• Ylempi 23° parhelia [Nieuwenhuys]

Nova V392 Per

Arto laittoi illalla vinkkiä novasta Perseuksen tähdistössä. Puolen yön jälkeen pilvisyys väistyi, joten sain kuvattua tämän harvinaisen tapahtuman. AAVSO:n häly tuli vasta pari tuntia sen jälkeen, kun nämä kuvat on otettu. Syötin mittaustulokset myös AAVSO:n tietokantaan. Kuva daatavilla olevasta datasta keskellä. Siellä ovat omat mittaukset (KHAB) sulassa sovussa muiden kanssa. Kuvattu järkkärilla ja Canonin zoomilla 1.5.2018 klo 00:41.

EOS 6D, EF24-105mm f/4.0L. Nova merkitty punaisilla viivoilla

Etsintäkartta. Nova paikka keskellä ympyrän sisällä

AAVSO:n dataa novasta V392 Per

Päivitystä tähän 20.5. Nova on nyt himmentynyt jo tasolle 11 mag.

https://www.aavso.org/lcg/plot?auid=000-BBH-316&starname=V392%20PER&lastdays=23&start=&stop=2458258.7465102314&obscode=khab&obscode_symbol=2&obstotals=yes&calendar=calendar&forcetics=&pointsize=1&width=800&height=450&mag1=&mag2=&mean=&vmean=&grid=on&visual=on&r=on&uband=on&bband=on&v=on&triR=on&triG=on&triB=on

Ensimmäinen tulipallo

Taivaskamera on nyt raksutellut pihassa muutaman viikon ja homma tuntuu pelaavan aika mukavasti. Valotusajan kanssa on vielä mietintää edessä, sillä tällä hetkellä käytössä oleva manuaalivalotus tuottaa toki tasalaatuisia videoita, mutta on ongelmissa pilvisinä öinä.

Lauantai-illan 14.4.2018 kuvista löytyi ensimmäinen ihan oikea tulipallohavainto Otavan alapuolelta. Saman tulipallon aiheuttama viiru oli myös Hankasalmen observatorion kuvassa, joten näistähän pääsee laskemaan tulipallon lentoradan!

Nenäinniemestä tehty kamerahavainto

Hankasalmen observatoriolta tehty kamerahavainto

Nenäinniemen allsky-kametan kuvat 14-15.4.2018 väliseltä yöltä. Kuvan alalaidassa kirkas -8.1 mag Iridium-välähdys

Messier M3

Ursan Taivaanvahdissa oli Timo Kantolan komea havainto, jossa pallomaista tähtijoukkoa oli kuvattu 6 h ja siitä oli mitattu suuri määrä muuttujien valokäyriä ja koostettu video, joka näyttää visuaalisesti kirkkausvaihtelut. Tämän innoittamana kokeilemaan samaa. Laitteiston haatumisen vuoksi dataa tuli kuitenkin vain noin 2 h, jolta ajalta sain 52 kuvaa. Näistä pinoamalla syntyi oheinen kuva tästä noin 33900 valovuoden päässä olevasta pallomaisesta tähtijoukosta. Kuvattu Hankasalmen putkella 10.4.2018.

52 x 60 s, ei suodattimia

Supernova

En muistaakseni ole aiemmin supernovia kuvannut, joten korjataan se asia. Tällä ketkellä kirkkain supernova on SN2016zd Kirahvin tähdistössä galaksissa NGC 2146. Nova löydettiin 1.3.2018. Etäkuvasin sitä 30.3.2018 illalla kaikilla värikanavilla ja määritin kirkkauden V-kanavalla. Kirkkausmäärityksen tein AstroImageJ-ohjelmalla, josta kuvakaappaus ohessa. Kirkkaus on parhaillaan 14.0 mag.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E. 4*5*60s, V, Clear, B, Rc

Allsky-kamera

Taivaskameraprojekti on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Nyt kamera on jo terassilla testeissä ja mikäli mitään ihmeellistä ei ilmaannu, niin ehkä ensi viikonloppuna siirrän kameran katolle. Kamera on rakennettu soveltaen Thomas Jackuinin mainiota ohjetta.

Lisäsin kameraan ohjattavan releen, jonka takana on pieni tuuletin ja lämmitysvastus. Lisäsin myös lämpötilamittauksen laatikon ulkopuolelle ja edelleen laatikon sisälle lämpötila- ja kosteusmittauksen mahdollisia vesivahinkoja havaitsemaan. Mittausdatat tallennetaan NAS-purkissa olevaan mysql-tietokantaan.

Ohjelmistopuoli on sekin tällä hetkellä Thomas J:n käsialaa, mutta joitakin kehitysideoita on mielessä, erityisesti automaattivalotus päiväsaikaan. Myös kuvien automaattinen läpikäynti mahdollisten tulipalojen yms. varalle on suunnitteilla. ZWO ASI -kameran mukana tullut objektiivi ei näytä olevan kovin laadukas, joten ehkä korvaan senkin paremmalla jossain vaiheessa.
Viiden minuutin välein päivittyvä kuva täällä.