Pöllöjoukko NGC 457

Kassiopeian Pöllöjoukko on mielestäni yksi näyttävimmistä avoimista tähtijoukoista ja monesti tätä ihaillaan putken läpi tähtinäytännöissä. Pitihän se tallentaa kuvaksikin.  Kuvattu 26.2.2020 Hankasalmen etäkäytettävällä kaukoputkella. 

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STX-16803, 5x4x60s, LRVB.

Hankasalmen uusi kamera

 Hankasalmen observatorioon on hankittu uusi kamera ja komettahavaintojen lomassa olen napannut pari värikuvaa.

Kvadrantidit

Tammikuun tähtisadetta, Kvadrantidit 2020. Tammikuu on yleensä pilvistä, mutta tällä kertaa onnisti. Tulipallokamera keräsi komean otoksen tähdenlentoja

Perseidit 2019

Sää ei suosinut varsinaisena Perseidi-iltana 12.8. Uljaasti jälleen kuitenkin kokoonnuimme Siriuksen perinteiseen Perseidi-iltaan. Pilvisestä säästä huolimatta väkeä oli paikalla kymmenkunta. Juteltiin mukavia. 13.8. 2019 oli Nyrölän tulipallokameraan tallentunut alun toistakymmentä Perseidiä. 

Nyrölän allsky-kamera

Värkkäilin Nyrölän observatorioon vastaavan allsky-kameran kuin kotona on. Homma oli oleellisesti helpompaa, sillä Nyrölässä on valmis kupu, johon kameran sai sijoitettua. Kamera on pyörinyt moitteetta about kolme viikkoa. Yön kuvista kasataan joka aamu automaattisesti timelapse-video, joka ladataan Youtubeen.

ADEOS II

ALOS

Kosmos-469 reactor

Mahdollisesti PAYLOAD A

SKYMED 2

C/2018 Y1 (Iwamoto)

18.12.2018 löytynyt komeetta C/2018 Y1 (Iwamoto) on huomenna 14.2 lähimmillään noin 45 milj. km päässä maasta. Kuten eilen 12.2 otetussa kuvassa näkyy, komeetan vauhti on melkoinen, noin 238000 km/h.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E 15x60s (Clear)

64P/Swift–Gehrels

Kuvasin tätä komeettaa toistamiseen etänä. Selvää pyrstöä ei erotu, mutta pään ympärilä on selvä pyöreähkö "pyrstö".

Hanksalami observatory, 17x60 s (Clear)

SAR-kaari

Sunnuntaina 7.10.2018 olin Markon kanssa pitämässä Avaruusviikon tähtinäytöstä Nyrölän observatoriolla. Väkeä oli paikalla yli 20 henkeä, joten molemmat tornit oli käytössä. Alkuun ihasteltiin Andromedaa, Lyyran rengassumua ja Herkuleksen pallomaista tähtijoukkoa. Pian kuitenkin revontullet varastivat shown ja hyvä niin. Itse sain ensimmäistä kertaa kuvattua harvinaisen punaisen SAR-kaaren (stable red auroral). Nämä ovat juuri niitä harvinaisia revontulimuotoja, jota japanilaiset tutkijat Nyrölään asentamallaan kameralla tutkivat.

Punaisen stabiili SAR-kaari. Kuvattu Nyrölässä 7.10.2018 klo 20:55

Näytöstä riitti vielä kotipihaankin. Klo 23 maissa oli toinen aktiivisempi jakso.

Ensimmäinen tulipallo

Taivaskamera on nyt raksutellut pihassa muutaman viikon ja homma tuntuu pelaavan aika mukavasti. Valotusajan kanssa on vielä mietintää edessä, sillä tällä hetkellä käytössä oleva manuaalivalotus tuottaa toki tasalaatuisia videoita, mutta on ongelmissa pilvisinä öinä.

Lauantai-illan 14.4.2018 kuvista löytyi ensimmäinen ihan oikea tulipallohavainto Otavan alapuolelta. Saman tulipallon aiheuttama viiru oli myös Hankasalmen observatorion kuvassa, joten näistähän pääsee laskemaan tulipallon lentoradan!

Nenäinniemestä tehty kamerahavainto

Hankasalmen observatoriolta tehty kamerahavainto

Nenäinniemen allsky-kametan kuvat 14-15.4.2018 väliseltä yöltä. Kuvan alalaidassa kirkas -8.1 mag Iridium-välähdys

Messier M3

Ursan Taivaanvahdissa oli Timo Kantolan komea havainto, jossa pallomaista tähtijoukkoa oli kuvattu 6 h ja siitä oli mitattu suuri määrä muuttujien valokäyriä ja koostettu video, joka näyttää visuaalisesti kirkkausvaihtelut. Tämän innoittamana kokeilemaan samaa. Laitteiston haatumisen vuoksi dataa tuli kuitenkin vain noin 2 h, jolta ajalta sain 52 kuvaa. Näistä pinoamalla syntyi oheinen kuva tästä noin 33900 valovuoden päässä olevasta pallomaisesta tähtijoukosta. Kuvattu Hankasalmen putkella 10.4.2018.

52 x 60 s, ei suodattimia

Supernova

En muistaakseni ole aiemmin supernovia kuvannut, joten korjataan se asia. Tällä ketkellä kirkkain supernova on SN2016zd Kirahvin tähdistössä galaksissa NGC 2146. Nova löydettiin 1.3.2018. Etäkuvasin sitä 30.3.2018 illalla kaikilla värikanavilla ja määritin kirkkauden V-kanavalla. Kirkkausmäärityksen tein AstroImageJ-ohjelmalla, josta kuvakaappaus ohessa. Kirkkaus on parhaillaan 14.0 mag.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E. 4*5*60s, V, Clear, B, Rc

Alkuvuoden 2018 komeetat

Kirkas ilta 8.1. Kotipihassa Ha-kuvaus ja etäputkella neljä komeettaa. Kaikki samoilla asetuksilla eli RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E 5x60s (clear).

174P/Echeclus on mielenkiintoinen komeetta/pikkuplaneetta, joka aika-ajoin kirkastuu useita magnitudeja purkausten johdosta. Joulukuussa havaittu viuhkamainen muoto on hyvällä mielikuvituksella vieläkin havaittavissa.

C/2016 R2 (PANSTARRS)-komeetalla näyttäisi olevan noin viiden kaariminuutin mittainen suora pyrstö ja sen perässä leveämpi huntu, lieneekö pyrstöä vai muuta huttua. Olisi pitänyt valottaa pidempään.

 C/2017 O1 (ASASSN) on parhaillaan melko korkealla lähellä Pohjantähteä. Melko vaatimaton noin 11 mag kohde.

 C/2017 T1 (Heinze) on tällä hetkellä korkealla Kassiopeian tähdistössä. Komeetta oli kirkkaimmillaan muutama päivä sitten noin 9 mag.

Komeetta C/2015 V2 (Johnson)

Tää Johnson se vaan pysyy saman näköisenä viikosta toiseen. Eipä muuta.

RCOS 16RC, SBIG STL-1001E, 5x60s (ei suodattimia)

41P

Vaihteeksi 41P. Verrattuna 14.2 otettuun settiin on havaittavissa selvää kirkastumista. Mittasin koman halkaisijaksi 7 kaariminuuttia.

15x60s (Clear).

Lisää kuvateksti

EOS 6D, EF 200 mm, f/4.0, 58x60 s, ISO 800, Astrotrac

45P

Jatketaan tällä. Tämän session komeettakuvia joutuikin säätämään normaalia enemmän. Sessio keskeytyi pariin otteeseen toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Pätkiminen ilmeisesti aiheutti kellon pysähtymisen tms, jonka Arto korjasi pariinkin otteeseen. Koska kello siirtyi kesken session, eivät nopeasti liikkunen komeetan kuvat enää kohdistuneetkaan oikein PI:n comet alignment työkalulla, joka huomioi kuvausajan FITS-tiedostosta. Siispä AstroImageJ hätiin, ja sitten taas PI ja lopuksi Lightroom. Punaista kanavaa en kuvannut, sininen toimi myös punaisena. Tähdet on yhdestä 60 s valotuksesta.

Kauden komeetat, osa #1

Etähavaintokausi käynnistyi kahdella komeetalla. Ensimmäinen kohde oli Ketun tähdistössä majaileva C/2016 A8 (LINEAR). Näiden mittaamisen opettelu on käynnissä, joten jatkossa lupaan ilmoittaa komeettahavaintojen yhteydessä pyrstön pituuden ja mahdollisesti koman kirkkauden.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E 60s (Clear)

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E 15x60s (Clear)

Toinen kohde oli sitten tutumpi C/2013 US10. Tämä oli pohjoisella taivaalla Ajomiehen tähdistössä. Aikomus oli kuvata myös 15 x 1 min, mutta jo neljäs kuva oli pahasti revontulten ylivalottama. Sain siis vain kolme kelvollista kuvaa, jotka tässä on pinottu.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E 3x60s (Clear)

Kokemusta Nyrölästä

Syksyn ensimmäiseltä kuvausreissulta Nyrölään ei ole juuri muuta kerrottavaa, kun että kuvaaja on vielä pahasti kesäterässä. Aikomus oli kuvata ison Meaden läpi muutamia Messier-kohteita ja lisäksi toisella kameralla syksyistä Linnunrataa. Näin toki tapahtuikin, mutta sitten on se mutta. Ensinnäkin syystä, jota tiedä en, kamera ja tietokone eivät suostuneet kommunikoimaan keskenään enkä saanut kuvaa läppärille. Tarkennus kameran näytöltä on mitä on ja tuloksena setti epätarkkoja Messier-kuvia. Toinen kamera raksutteli Linnunrataa, kuvat tarkkoja juu, mutta tietenkin edellisen kuvaajan jäljiltä kamera jpg-moodissa, joten kovia paljoa säätöjä ei kärsi tehdä ja pakkauksen jäljet näkyvät armotta kuvissa. No, laitetaan kuitenkin tänne,  josko muistuisi paremmin mieleen jatkossa että ei näin.

Meade 16", EOS 6D 30 s, ISO 12800, Messier M27

Meade 16", EOS 6D 60 s, ISO 1600, Messier M13

EOS 60D, Samyang 8 mm