Hankasalmen uusi kamera

 Hankasalmen observatorioon on hankittu uusi kamera ja komettahavaintojen lomassa olen napannut pari värikuvaa.

Komeetta C/2015 V2 (Johnson)

Tää Johnson se vaan pysyy saman näköisenä viikosta toiseen. Eipä muuta.

RCOS 16RC, SBIG STL-1001E, 5x60s (ei suodattimia)

41P

Vaihteeksi 41P. Verrattuna 14.2 otettuun settiin on havaittavissa selvää kirkastumista. Mittasin koman halkaisijaksi 7 kaariminuuttia.

15x60s (Clear).

Lisää kuvateksti

EOS 6D, EF 200 mm, f/4.0, 58x60 s, ISO 800, Astrotrac

45P

Jatketaan tällä. Tämän session komeettakuvia joutuikin säätämään normaalia enemmän. Sessio keskeytyi pariin otteeseen toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Pätkiminen ilmeisesti aiheutti kellon pysähtymisen tms, jonka Arto korjasi pariinkin otteeseen. Koska kello siirtyi kesken session, eivät nopeasti liikkunen komeetan kuvat enää kohdistuneetkaan oikein PI:n comet alignment työkalulla, joka huomioi kuvausajan FITS-tiedostosta. Siispä AstroImageJ hätiin, ja sitten taas PI ja lopuksi Lightroom. Punaista kanavaa en kuvannut, sininen toimi myös punaisena. Tähdet on yhdestä 60 s valotuksesta.

Kevättalven komeetat

Kevät 2017 on mielenkiintoinen komeettojen tarkkailuun. Kirjoitin Jyväskylän Siriuksen Valkoiseen Kääpiöön 1/2017 lyhyen katsauksen mielenkiintoisimmista komeetoista. Nyt viimein 14.2.2017 pääsin kuvaamaan muutamaa niistä sään seljettyä ja Murtoisten etäkäytettävän systeemin pienten virus- yms. murheiden jälkeen.

Aloitetaan vanhasta tutusta, C/2015 V2 (Johnson). Tätä olen kuvaillut jo pariin otteeseen aiemminkin. Nyt pyrstöllä mittaa jo yhdeksän kaariminuuttia ja pyrstö näyttää kaareutuneen. Hyvällä mielikuvituksella ison pyrstön päällä voi nähdä lyhyemmän noin klo 8 suuntaan osoittavan toisen pyrstön. Tätä koitin saada esiin negatiivikuvasta, väärävärikuvasta ja Larson-Sekanina filtterillä (radial gradient) käsitellystä kuvasta.

RCOS 16RC, SBIG STL-1001E, 10x60s (ei suodattimia)

Edellinen negatiivikuvana (hieman suurempi kuva-alue)

Väärävärikuva (ImageJ)

Larson-Sekanina-suodin (PixInsight)

Toinen kohde oli komeetta 45P/Honda–Mrkos–Pajdušáková. Tämä liikkuu kovaa vauhtia ja jo 60 s valotuksissa komeettaa seuratessa tähdet piirtyvät kuvaan pienenä viivana.

RCOS 16RC, SBIG STL-1001E, 5x60s (ei suodattimia).  Seurattu komeetan mukaan.

3D kuva

Väärävärikuva

Viimeinen kohde oli komeetta 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak.

RCOS 16RC, SBIG STL-1001E, 10x60s (ei suodattimia).

Komeetta C/2015 V2 (Johnson)

Tämä on kuin toisinto edellisestä Johnson-komeetan kuvaussessiosta joulukuun alussa. Viisi onnistunutta kuvaa ja pilvet saapuivat. Pyrstön pituus noin 6 kaariminuuttia ja pään halkaisija 40 kaarisekuntia. Suunnitelmissa oli kuvata myös kahta muuta komeettaa, mutta säidenhaltija siis muuttui peliin. Kuvattu 4.1.2017 noin klo 21:30.

RCOS 16RC, SBIG STL-1001E, 5x60s (ei suodattimia)

Kuvasin myös Tabbyn tähteä ja sain kasaan 30 Aavsoon ilmoitettua havaintoa. Kirkkaudessa ei muutoksia. Omat havainnot merkitty sinisellä ristillä ao valokäyrään.

Kauden komeetat, osa #2

Kuvailin etänä muutamaa komeettaa. C/2015 V2 (Johnson) majailee tällä hetkellä Ison karhun tähdistössä. Tämän pitäisi kirkastua tuonne 6-7 magnitudin tietämille kevään aikana. Komeetat kuvattu 8.10.2016 Hankasalmen etäkäytettävällä putkella.

RCOS 16RC, SBIG STL-1001E, 10x60s

 C/2013 US10 (Catalina) on kutistunut jo heikoksi sumuläikäksi. Mikähän tässä nyt on päätä ja pyrstöä?

RCOS 16RC, SBIG STL-1001E, 10x60s 1.46 arcsec/pixel

Havaintoja maailmalle, KIC 8462852

Olen tässä iltojeni ratoksi lueskellut fotometriaa eli tähtien kirkkauksien määrittämistä. Kirkkauksia voi määrittää joko visuaalisesti vertailemalla tähtiä toisiinsa kirkkauksien ollessa tunnettuja tai sitten kittaamalla joko CCD-kameralla tai järkkärillä otetuista kuvista. Kirkkaushavaintoja voi toimittaa useisiin nettisaitteihin, joista tunnetuin lienee muuttujahavaintoja keräävä AAVSO, American Association of Variable Star Observers. Havainnot on koko tutkijamaailman käytettävissä ja sinne kaivataan myös amatöörien havaintoja. Toistaiseksi Taivaanvahti on ollut ainut paikka, mihin olen havaintojani toimittanut.

Tuumasta toimeen ja etäkäytettävä putki kohti Tabbyn tähteä. Kuvat koneelle, fotometriaopas käteen, samoin kuin AAVSOn määrityskartta ja AstroImageJ. Niin vain kohteelle löytyi kirkkaus 11.870+/-0.006 magnitudia. Havainto #1 toimitettu AAVSOlle. Siellä se muiden vastaavien joukossa komeilee, ao kuvassa havaitsijakoodilla KHAB-merkitty.

Tässä kuvassa yksi referenssitähti väärin ja siksi kirkkaus väärä, tämä oli vasta harjoittelua

AAVSOn etsintäkartta

Kauden komeetat, osa #1

Etähavaintokausi käynnistyi kahdella komeetalla. Ensimmäinen kohde oli Ketun tähdistössä majaileva C/2016 A8 (LINEAR). Näiden mittaamisen opettelu on käynnissä, joten jatkossa lupaan ilmoittaa komeettahavaintojen yhteydessä pyrstön pituuden ja mahdollisesti koman kirkkauden.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E 60s (Clear)

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E 15x60s (Clear)

Toinen kohde oli sitten tutumpi C/2013 US10. Tämä oli pohjoisella taivaalla Ajomiehen tähdistössä. Aikomus oli kuvata myös 15 x 1 min, mutta jo neljäs kuva oli pahasti revontulten ylivalottama. Sain siis vain kolme kelvollista kuvaa, jotka tässä on pinottu.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E 3x60s (Clear)

Komeetta 252P (Linear)

Komeetta 252P (Linear) on tämän hetken kirkkain komeetta. Puolenyön jälkeen komeetta on noin 15 asteen korkeudella ja kuvattavissa Hankasalmen putkella. Valitettavasti kuvausyönä loistivat sekä kuu että revontulet. Komeetan koma erottuu hienosti, pyrstöä en saanut kuviin. Kuvattu noin klo 01:00 17.4.2016

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 5x60 s (Clear). Kohdistus komeetan mukaan

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 3x3x60 s (V, Rc, B), Binning 2. Kohdistus komeetan mukaan

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 5x60 s (Clear). Kohdistus tähtien mukaan

Läheltä kiitävä komeetta

Komeetta P/2016 BA14 on 246:een vuoteen maata lähimpänä käynyt komeetta. Ohitus tapahtuu tiistaina 22. maaliskuuta 3.4 miljoonan kilometrin päästä maata, eli noin 9 kertaa kuun etäisyydeltä. Lauantaina 19.3 oli ensi kertaa kelit kohdallaan siihen aikaan, kun komeettaa voi Suomesta havaita. Varaus Hankasalmen putkelle ja etäkäytettävä putki kohti Yksisarvisen tähdistöä, jossa komeetta on noin 20 asteen korkeudella illan pimettyä.

Kuvausajat mietitytti, sillä karttaohjelmien mukaan komeetan liike on niin nopeaa, että 60 s valotuksissa joko komeetta tai tähdet ovat viiruja. Etäputki on mahdollista laittaa seuraamaan komeettaa, joten kokeilin sekä tähtiä, että komeettaa seuraamalla. Kuvattu 19.3.2016 klo 20:52 - 21:10.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 5x60 s (Clear). Kohdistus tähtien mukaan

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 4x60 s (Clear). Seuranta ja kohdistus tähtien mukaan

Sitten vielä yksi värikuva kuplasumusta. Valoa 60 s pätkissä kaikilla suotimella viidesti (Clear, Rc, V ja B). Koitin käsittelyssä noudattaa Naaviksen Pixinsight-ohjeita. Pitää hieroa vielä joku kerta lisää ja ennen sitä myös kerätä vähän valoa lisää.

Kuuta ynnä muuta

Lauantai 12.3 oli pitkästä aikaa selkeä kevätpäivä. Aamulla hanki kantoi luisteluhiitäjää Päijänteellä. Ensimmäiseksi kuvasin Auringon kotipihasta ja suunnitelma on illalla ennen saunaa pisätytyä Nyrölässä kokeilemassa nousevaa kuuta ja mahdollisesti Orionia 16" Meaden läpi.

EOS 6D, Skymax 127, 1/1600 s, ISO 100. Astrosolar-kalvo

EOS 6D, Meade 16" LX200, reducer Meade f/6.3, 1/500 s, ISO 800

Putken reppuselässä oli modattu Canon 200 mm objektiivin kanssa. Ne kun löi nippuun niin tämmöinen tuli

Coano 500 D (mod), EF 200 mm f/2.8LII @ f/3.4, ISO 800, 22x30 s

Tää seuraava taitaa olla käyttökurssin jälkeen eka kuvani isolla Meadella. Ilman reduceria, kamera polttotasolla ja kuten kuvasta näkyy, tarkennus hieman vinossa. Pitää kokeilla samaa reducerin kanssa ja niin, että kameraa ohjataan sisältä, jolloin pääsee ruudulta katsomaan isompaa kuvaa ja hyödyntämään tarkkuusfokuseria. Kun on eka niin laitetaan esille vaikka laatu ei tyydytäkään.

EOS 6D, Meade 16" LX200, ISO 800, 11x30s

Samalla kun kamerat raksutti tornissa otin muutaman maisematähtikuvan pihasta pikkujärkkärillä.

EOS M, Samyang 14 mm. f/3.2, ISO 800, 30 s

Illalla kun käsittelin kuvia niin huomasin, että Murtoisten putki on vapaa. Jatketaan siis Catalina-komeetan kuvausta.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 15x60 s (Clear)

Sama setti kohdistettu AstroImageJ:llä, käännetty negatiiviksi ja tallennettu animated GIF-muodossa

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 60 s (Clear)

Komeetan pää

Catalina on noussut jo Otavan kauhan varren viimeisen tähden Alkaidin tuntumaan. Perjantai-iltana 15.1 oli taivas selkeä, joskin jääsumua oli paljon ilmassa. Kuvasin Hankasalmen etäkäytettävällä putkella komeetan päätä. Aikomus oli valottaa kaikki värikanavat, mutta pilvianturin tuttu ilmoitus 'Weather in unsafe' lopetti kuvaamisen 15 min valotuksen jälkeen. Ilman punaistakin kanavaa näistä sai värikuvan korvaamalla punaisen kanavan sinisen datalla.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 3x5x60 s (Clear,V,B)

Malliksi myös yksittäinen 60 s valotus ilman suotimia. Kamera on hiljattain ollut remontissa eikä kalibrointiruudut ole ihan ajan tasalla.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 60 s (Clear)

Syksyn komeetat

Marraskuuksi kääntyi, keli lämmin ja tuulinen. Alkuillasta oli Rihlaperän tähtitornin käyttökurssi ja silloin taivas vielä pilvessä. Myöhemmin selkeni ja Hankasalmen etäkäyttöä oli tarjolla. Päätin käydä läpi komeetat, jotka olivat tarpeeksi korkealla ja kuvattavissa. Näitä löytyi 4 kpl Heavens Aboven mukaan. Kaikki kuvattu ilman suodatinta 60 s valotusajalla ja kuvat ovat viiden ruudun pinoja, kokonaisvalotusaika siis 5 min.

Komeetta C/2014 S2 PANSTARRS, kirkkaus 10.0 mag (HA:n mukaan)
RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E, 5x60 s (Clear)

Komeetta C/2013 X1 PANSTARRS, 10.0 mag

Komeetta 88P Howell, 12.0 mag

Komeetta C/2015 F4 Jacques, 13.5 mag