Pari Messieriä

Ensimmäistä kertaa ulkoiluttamassa uutta jalustaa, joka toivottavasti tuo pientä helpotusta kuvaustouhuun. Ihan kaikki asetukset eivät vielä ole hanskassa, mutta ensivalo parista Messieristä kuitenkin saatu ja visuaalisesti ihailtu monta muutakin kohdetta.

Ensin Herkuleksen pallomainen joukko M13, seuraavaksi Luuran rengassumu M57 ja lopuksi eräs näyttävimmistä kaksoistähdistä, Joutsenen β Cygni eli Albireo. Nämä on kaikki lyhyitä yksittäisvalotuksia ja samalla kalustolla näihin palataan varmasti pidemmillä valotuksilla. Kelvatkoon nyt ensivaloksi.

Skymax 127, EOS 6D, Messier M13

Messier M57

β Cygni eli Albireo

Lyyran rengassumu M57

Lyyran rengassumua olen kuvaillut aikaisemmin kameraoptiikalla. Tässä huhtikuun lopulla 24.4.2014 Hankasalmen putkella valotettu kuva. Valotusta 5+5+5+10 min (sinistä 10 min, muita 5 min). Rekisteröity ja pinottu Pixinsight-ohjelmassa, pienet loppuviilaukset Ligthroomissa.

Sirius Hankasalmi, 24.4.2014, 5+5+5+10 min

M31, M57 - Pidempiä valotuksia

Loistavat kuvauskelit ne vaan jatkuu ja jatkuu. Tämän illan harjoitus oli tutut ja turvalliset kohteet M31 ja M57. Edellisestä telekuvaussessiosta oppineena koitin tällä kertaa saada tarkennuksen mahdollisimman hyvin kohdalleen. Varmuuden vuoksi himmensin vielä pykälän verran. Kamera sai valotella 30 s pätkiä rauhassa samalla kun Suomi pelasi futista Espanjaa vastaan. Pinossa 89 valotusta, noin 45 min.

Canon EF 70-300 mm @ 300 mm, f/6.3. 30 s * 89

Andromedan jälkeen linssi kohti Lyyraa samoilla asetuksilla. Kun vertaa näitä kuvia ja pari viikkoa sitten samasta kohteesta otettuja, huomaa kylä tämän homman perustotuuden. Mitä pidempi on valotusaika, sen laadukkaampi on otos. Tähtien määrässä kuin myös kuvan kohinassa aivan selvä ero.

Canon EF 70-300 mm @ 300 mm, f/6.3. 30 s *45

Osasuurennos edellisestä

Tämän olen todennut ennenkin, mutta taas tuntuu siltä, että kuvankäsittelyyn pitää panostaa seuraavaksi lisää. Näitä kuvia on venytelty Lightroomissa lähinnä fiilisten perusteella. Lynkeoksessa olisi erilaisia maskeja, waveletteja yms terävöitystyökaluja, jotka ovat toistaiseksi olleet satunnaisia kokeiluja lukuun ottamatta käyttämättöminä. Se hyvä tässä digiajassa on, että samoihin otoksiin voi palata uudelleen ja uudelleen.

M57 - Lyyran rengassumu

Astrotrac-seuranta on avannut silmiä ja mahdollisuuksia syvän taivaan kohteiden valokuvaamiseen kameraoptiikalla. Monet komeat kohteen kuten tämä Messier M57 eli Lyyran rengassumu on havaittavissa vasta noin 10 cm kaukoputkella, mutta pidempi valotus ja kuvien pinoaminen tallentaa nämä himmeät kohteet ihan kelvollisesti kameraoptiikalla ilman kaukoputkea.

Ensimmäisessä kuvassa Lyyran tähdistöä 70 mm polttovälillä. Kirkkain tähti on Lyyran Vega, joka loistaa hyvin korkealla kirkkaana tähtenä syksyisellä taivaalla.

Sigma 10-70 mm @ 70 mm. 30 s, f/5.0, ISO 1600. Astrotrac.

Toisessa kuvassa 270 mm polttovälillä kuvattu osa Lyyraa. Rengassumu on jo selvästi näkyvissä. Pinossa 8 kuvaa 30 s valotusajoilla. Pinottu Lynkeoksessa.

Canon EF 70-300 mm f/4-5.6 IS USM @ 270 mm f/6.3. ISO 1600, 8*30s s. Astrotrac

Lopuksi osasuurennos edellisestä.