sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Kuvien kalibroinnista

Laitetaanpas hieman tietoa tähtikuvien kalibroinnista. Kalibroinnin tärkeys korostuu erityisesti himmeissä kohteissa ja pitkillä valotuajoilla. Toki kennolla olevat pöyhiulkkaset yms. näkyvät kaikissa kuvissa. Kalibrointi itsessääon on varsin helppo toimenpide nykyisillä käsittelyohjelmilla. Itse käyttämässäni Pixinsightissa on kätenä Batch/Preprosessing-työkalu, joka kalibroi kuvat automaattisesti. Se hankalampi osa on tietnkin itse kalibrointikuvien ottaminen. Jotta päästään hyvään lopputulokseen, pitää kalibrointikuvat ottaa joka suotimella, valotusajalla, Bin-arvolla, kennon lämpötilalla ja Gain/Offset-arvoilla. Koska suotimia on seitsemän, kertyy kalibrointikuvia helposti melkoinen kirjasto. Tästäpä seuraa se, että moni asia kannattaa vakioida, jotta kuvaaja pysyy kartalla. Kuvien huolellinen nimeäminen ja muistion pito olemassa olevista kuvista ja niiden kuvauspäivämääristä tietenkin helpottaa.

Kalibrointiin tarvitaan kolme eri tavoin otettua kuvaa. Ensimmäinen kuva on ns bias-kuva, joka on otettu mahdollisimman lyhyellä valotusajalla kaukoputken ollessa tulpattu. Tässä näkyy kennon pohjavaraus. Näiden otto on nopeaa, joten kuvia kannattaa ottaa paljon ja pinota ne ns master-bias-kuvaksi.  Oheisten kalibrointikuvien värisävyt on voimakkaasti venytetty erojen visuallisoimiseksi. Diagonaalille piirretty profiili kertoo todelliset muutokset arvoissa.
Bias
Dark-kuvien eli pimeäkuvien otto tehdään samalla asetuksilla, kuin itse tähtikuvien otto, mutta tulppa putken suulla. Dark-kuvisa näkuyy ns pimeävirta, joka näkyy selvästi kennon reuna-alueilla.
Dark
Flat-kuva, tasoituskuva, otetaan lyhyellä valotusajalla tasaista valkoista taustaa vasten. Se korjaa optisen systeeminn viat, kuten vinjetoinnin ja kennolla tai suotimilla olevat roskat. Kaikkia näitä kuvataan useita ruutuja, josita sitten pinotaan kalibrointia varten master-kalibrointikuvat.
Flat
Esimerkkinä Harsosumun itäisestä osasta otettu 5 min valotus Ha-kavavalla. Kalibroimattomassa kuvassanäkyy selvästi hennon lämpöhehku alanurkassa. 
Harsosumu, Ha, Bix2x2, 300 s (kalibroimaton kuva)
Viimeisenä yllä kuvatuila kuvilla kalibroitu kuva, jossa valotus on hyvin tasainen koko kuvan alueella. Näitä sitten vaan kohdistamaan ja pinoamaan, jonka jälkeen alkaa varsinainen kuvankäsittely. Siitä toisella kerralla.
Harsosumu, Ha, Bix2x2, 300 s (kalibroitu kuva)

perjantai 12. lokakuuta 2018

64P/Swift–Gehrels

Kuvasin tätä komeettaa toistamiseen etänä. Selvää pyrstöä ei erotu, mutta pään ympärilä on selvä pyöreähkö "pyrstö".
Hanksalami observatory, 17x60 s (Clear)

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

SAR-kaari

Sunnuntaina 7.10.2018 olin Markon kanssa pitämässä Avaruusviikon tähtinäytöstä Nyrölän observatoriolla. Väkeä oli paikalla yli 20 henkeä, joten molemmat tornit oli käytössä. Alkuun ihasteltiin Andromedaa, Lyyran rengassumua ja Herkuleksen pallomaista tähtijoukkoa. Pian kuitenkin revontullet varastivat shown ja hyvä niin. Itse sain ensimmäistä kertaa kuvattua harvinaisen punaisen SAR-kaaren (stable red auroral). Nämä ovat juuri niitä harvinaisia revontulimuotoja, jota japanilaiset tutkijat Nyrölään asentamallaan kameralla tutkivat.
Punaisen stabiili SAR-kaari. Kuvattu Nyrölässä 7.10.2018 klo 20:55


Näytöstä riitti vielä kotipihaankin. Klo 23 maissa oli toinen aktiivisempi jakso.