Täydellinen kuunpimennys

Aamulla 21.1.2019 näkyi Suomessa täydellinen kuunpimennys. Keli oli varsin raikas, -22C, joten tyydyin ennen töihin menoa kuvaamaan pimennystä kotipihasta. Tältä se näytti Skymax 127-putken läpi töllisteltyänä. Pimennyksen loppuvaiheessa taivaalle alkoi kertyä pilviä, joten loppuosa jäi dokumentoimatta.

IC1396 ja M45

Marraskuu on yleensä vuoden kehnoin tähtikuvauskuukausi jatkuvan pilvisyyden vuoksi. Tämä vuosi taitaa kuitenkin tehdä mukavan poikkeuksen, sillä lauantaina 17.11.2018 taivas oli täysin selkeä alkuillasta aina puoleenyöhön saakka. Kuu valaisi vähän turhan kirkkaasti, joten piti etsiä kohteita toiselta suunnalta. Ensin  reilut 2,5 h Elefantin kärsäkumua kapeakaistasuotimilla ja perään Plejadeja.

FSQ-85EDP, iEQ45Pro, QHY163M, Baader Ha,SII, OIII. Bin 1. Kokonaisvalotusaika 155 min 300 ja 600s päitkissä

FSQ-85EDP, iEQ45Pro, QHY163M, LRGB, 4x8x120s, Bin1. 64 min kokovaisvaltusaika

Kuvien kalibroinnista

Laitetaanpas hieman tietoa tähtikuvien kalibroinnista. Kalibroinnin tärkeys korostuu erityisesti himmeissä kohteissa ja pitkillä valotuajoilla. Toki kennolla olevat pöyhiulkkaset yms. näkyvät kaikissa kuvissa. Kalibrointi itsessääon on varsin helppo toimenpide nykyisillä käsittelyohjelmilla. Itse käyttämässäni Pixinsightissa on kätenä Batch/Preprosessing-työkalu, joka kalibroi kuvat automaattisesti. Se hankalampi osa on tietnkin itse kalibrointikuvien ottaminen. Jotta päästään hyvään lopputulokseen, pitää kalibrointikuvat ottaa joka suotimella, valotusajalla, Bin-arvolla, kennon lämpötilalla ja Gain/Offset-arvoilla. Koska suotimia on seitsemän, kertyy kalibrointikuvia helposti melkoinen kirjasto. Tästäpä seuraa se, että moni asia kannattaa vakioida, jotta kuvaaja pysyy kartalla. Kuvien huolellinen nimeäminen ja muistion pito olemassa olevista kuvista ja niiden kuvauspäivämääristä tietenkin helpottaa.

Kalibrointiin tarvitaan kolme eri tavoin otettua kuvaa. Ensimmäinen kuva on ns bias-kuva, joka on otettu mahdollisimman lyhyellä valotusajalla kaukoputken ollessa tulpattu. Tässä näkyy kennon pohjavaraus. Näiden otto on nopeaa, joten kuvia kannattaa ottaa paljon ja pinota ne ns master-bias-kuvaksi.  Oheisten kalibrointikuvien värisävyt on voimakkaasti venytetty erojen visuallisoimiseksi. Diagonaalille piirretty profiili kertoo todelliset muutokset arvoissa.

Bias

Dark-kuvien eli pimeäkuvien otto tehdään samalla asetuksilla, kuin itse tähtikuvien otto, mutta tulppa putken suulla. Dark-kuvisa näkuyy ns pimeävirta, joka näkyy selvästi kennon reuna-alueilla.

Dark

Flat-kuva, tasoituskuva, otetaan lyhyellä valotusajalla tasaista valkoista taustaa vasten. Se korjaa optisen systeeminn viat, kuten vinjetoinnin ja kennolla tai suotimilla olevat roskat. Kaikkia näitä kuvataan useita ruutuja, josita sitten pinotaan kalibrointia varten master-kalibrointikuvat.

Flat

Esimerkkinä Harsosumun itäisestä osasta otettu 5 min valotus Ha-kavavalla. Kalibroimattomassa kuvassanäkyy selvästi hennon lämpöhehku alanurkassa. 

Harsosumu, Ha, Bix2x2, 300 s (kalibroimaton kuva)

Viimeisenä yllä kuvatuila kuvilla kalibroitu kuva, jossa valotus on hyvin tasainen koko kuvan alueella. Näitä sitten vaan kohdistamaan ja pinoamaan, jonka jälkeen alkaa varsinainen kuvankäsittely. Siitä toisella kerralla.

Harsosumu, Ha, Bix2x2, 300 s (kalibroitu kuva)

64P/Swift–Gehrels

Kuvasin tätä komeettaa toistamiseen etänä. Selvää pyrstöä ei erotu, mutta pään ympärilä on selvä pyöreähkö "pyrstö".

Hanksalami observatory, 17x60 s (Clear)

SAR-kaari

Sunnuntaina 7.10.2018 olin Markon kanssa pitämässä Avaruusviikon tähtinäytöstä Nyrölän observatoriolla. Väkeä oli paikalla yli 20 henkeä, joten molemmat tornit oli käytössä. Alkuun ihasteltiin Andromedaa, Lyyran rengassumua ja Herkuleksen pallomaista tähtijoukkoa. Pian kuitenkin revontullet varastivat shown ja hyvä niin. Itse sain ensimmäistä kertaa kuvattua harvinaisen punaisen SAR-kaaren (stable red auroral). Nämä ovat juuri niitä harvinaisia revontulimuotoja, jota japanilaiset tutkijat Nyrölään asentamallaan kameralla tutkivat.

Punaisen stabiili SAR-kaari. Kuvattu Nyrölässä 7.10.2018 klo 20:55

Näytöstä riitti vielä kotipihaankin. Klo 23 maissa oli toinen aktiivisempi jakso.

Ensivalo

Ensivalo uudella putkella 16.8.2018. Ensimmäinen kuvaussessio kesätauon jälkeen, joten pientä säätämistä oli. Vielä ei ole motorisoitua tarkennuta, hotenkäsin piti koittaa löytää fokuksen paikka. Plate solven asetuksissa ole myös jokin poskellaan, joten kohde on ihan laidassa. Uudet laitteet kuitenkin korkattu kuvalla Sirppisumusta NGC 6888.

FSQ-85ED, Ha, 5x60s, Bin 2x2, Gain 200

Harjoitukset jatkui 19. elokuuta, jolloin kuvailin myös Tabbyn tähden ja komeetan 21P//Giacobini-Zinner.

21P//Giacobini-Zinner

Tabby's star KIC 8462852. RGB, 3x4x60s

Osittainen auringonpimennys

11.8.2018 Suomessa näkyi osittainen auringonpimennys. Tätä havaitsin Parikkalasta. Sää oli puolipilvinen. Kuvat Astrosolar-kalvon läpi Skymax 127-putkella ja EOS-6D kameralla.