Supernova

En muistaakseni ole aiemmin supernovia kuvannut, joten korjataan se asia. Tällä ketkellä kirkkain supernova on SN2016zd Kirahvin tähdistössä galaksissa NGC 2146. Nova löydettiin 1.3.2018. Etäkuvasin sitä 30.3.2018 illalla kaikilla värikanavilla ja määritin kirkkauden V-kanavalla. Kirkkausmäärityksen tein AstroImageJ-ohjelmalla, josta kuvakaappaus ohessa. Kirkkaus on parhaillaan 14.0 mag.

RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E. 4*5*60s, V, Clear, B, Rc

Allsky-kamera

Taivaskameraprojekti on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Nyt kamera on jo terassilla testeissä ja mikäli mitään ihmeellistä ei ilmaannu, niin ehkä ensi viikonloppuna siirrän kameran katolle. Kamera on rakennettu soveltaen Thomas Jackuinin mainiota ohjetta.

Lisäsin kameraan ohjattavan releen, jonka takana on pieni tuuletin ja lämmitysvastus. Lisäsin myös lämpötilamittauksen laatikon ulkopuolelle ja edelleen laatikon sisälle lämpötila- ja kosteusmittauksen mahdollisia vesivahinkoja havaitsemaan. Mittausdatat tallennetaan NAS-purkissa olevaan mysql-tietokantaan.

Ohjelmistopuoli on sekin tällä hetkellä Thomas J:n käsialaa, mutta joitakin kehitysideoita on mielessä, erityisesti automaattivalotus päiväsaikaan. Myös kuvien automaattinen läpikäynti mahdollisten tulipalojen yms. varalle on suunnitteilla. ZWO ASI -kameran mukana tullut objektiivi ei näytä olevan kovin laadukas, joten ehkä korvaan senkin paremmalla jossain vaiheessa.
Viiden minuutin välein päivittyvä kuva täällä. 

Softapuoli

Taivaskuvausharrastuksesta iso osa on erilaisten ohjelmien kanssa värkkäämistä. Tässä ihan lyhyesti tällä hetkellä omassa kokoonpanossa oleva kattaus.

Itse kuvaus tapahtuu nykyisin Sequence Generator Pro-nimisellä ohjelmalla, tuttavallisemmin SGP. Se ohjaa jalustaa, kameraa, ohjauskameraa ja itse väkästeltyä tarkenninta. SGP:ssä on kuvan koordinaattien ratkaisija (plate solver), eli se osaa kuvasta tunnistaa paikan, johon kamera on kohdistettu ja sen perusteella synkata jalustan ja tarvittaessa vaikka palata täsmälleen samaan pakkaan toisena ajankohtana.

Kuvankäsittelyn olen jo pidempään tehnyt Pixinsightilla, jossa on kaikki - kun vain oppisi käyttämään sen monia mahdollisuuksia.

SGP kuvaussekvenssinäyttö

PHD2-autoguidaussofta. Siis erilinen kamera, joka seuraa yhtä tähteä ja pitää jalustan täsmälleen oikeassa kohdassa.

SGP plate solver

Pixinsight -työpöytä

Mosaiikkia

Ensimmäistä kertaa mosaiikkiharjoituksia. Alkuperäinen tavoite oli Orionista 3x3 mosaiikki, joka olisi tuonut näkyviin Bernardin loopin. Ihan ei mennyt niinkuin Strömsjössä, joten lopputulos oli 2x2suuruinen. Ensimmäisestä kalibroimattomasta kuvasta näkyy, kuinka jokainen yksittäinen otos sisältää erilaisia heijastuksia katulampuista yms. valoista. Pixinsigtin mosaiikkityökaluilla näistä kuitenkin sai aikaan ihan kelvollisen kokonaisuuden - siis minulle ensimmäisen semmoisen. Tästä jatketaan...

Canon Ef 200 mm f/2.8LII @f/3.5, QHY163M 4x4x300 s

Jatkoin tähän 19.2 lisää viisi ruutua ja koitin liimata ne yhteen. Valosaaste tekee valitettavasti jokaisesta ruudusta hieman uniikun, joten ihan helppo näitä ei ole liimailla yhteen vaikka hieno ohjelma onkin käytössä. Tämöinen tuli, oma ensimmäien 3x3 mosaiikki Orionista. Valoa tässä yhteensä 3 h.

Canon Ef 200 mm f/2.8LII @f/3.5, QHY163M 9x4x300 s

Ensivalo aurinkoputkella

Joulupukki toi Englannista paketin, käytetyn Coronado PST:n. Paketissa on saanut ollakin viikkotolkulla, mutta viimein 7.1 päivällä pääsi kokeilemaan mitä putken läpi näkyy.

Tämmöinen punainen pylpyrä siellä on. Fokusointi on hankalaa kirkkaassa valossa. Käytännössä kuvaus tuntuu olevan samanlaista kuin Kuun ja planeettojen eli videota ja sieltä valitaan parhaat framet ja pinotaan ne. No, eiköhän tästä kuvat tarkkene, kunhan mollukka nousee hieman korkeammalle ja pääsee hieman lämpimämmässä kelissä harjoittelemaan.

EOD 6D, 2x Barlow, 1/40s, ISO 3200

ASI185MC, Registax, 2x30 s, jotka pinottu ja yhdistetty Photoshop Elementsillä

Alkuvuoden 2018 komeetat

Kirkas ilta 8.1. Kotipihassa Ha-kuvaus ja etäputkella neljä komeettaa. Kaikki samoilla asetuksilla eli RCOS 16RC, Paramount ME, SBIG STL-1001E 5x60s (clear).

174P/Echeclus on mielenkiintoinen komeetta/pikkuplaneetta, joka aika-ajoin kirkastuu useita magnitudeja purkausten johdosta. Joulukuussa havaittu viuhkamainen muoto on hyvällä mielikuvituksella vieläkin havaittavissa.

C/2016 R2 (PANSTARRS)-komeetalla näyttäisi olevan noin viiden kaariminuutin mittainen suora pyrstö ja sen perässä leveämpi huntu, lieneekö pyrstöä vai muuta huttua. Olisi pitänyt valottaa pidempään.

 C/2017 O1 (ASASSN) on parhaillaan melko korkealla lähellä Pohjantähteä. Melko vaatimaton noin 11 mag kohde.

 C/2017 T1 (Heinze) on tällä hetkellä korkealla Kassiopeian tähdistössä. Komeetta oli kirkkaimmillaan muutama päivä sitten noin 9 mag.

Kauden avaus - mustavalkeaa

Eipä taida näin pitkää pilvistä jaksoa olla ihan äsken ollut. Joulukuussa ei yhtään kuvaa. Nyt viimein tammikuun 8 taivas oli selkeä ja pilvet pysyivät poissa aina tuonne 23:30 saakka. Nappailin kuvia kotipihasta Ha-suotimella ja tunnin verrasn komeettakuvia Hankasalmen etäputkella. Niistä toinen kirjoitus kunhan saan kuvat analysoitua.
Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa uudella kameralla kokonaan ilman suodattimia. Pari kuvaa Seulaiset ja Andromeda. Hyvin tuntuu onnistuvan lyhyelläkin ajalla. Nämä seuraavat siis kuvattu 8.1.2018 klo 19 - 23 välisenä aikan

M45, Canon 200 mm f/2.8LII @ f/3.5, QHY163M, ei suodatinta, 10*120 s

M31, Canon 200 mm f/2.8LII @ f/3.5, QHY163M, ei suodatinta, 16*60 s

Orion nousi talon takaa noin klo 21 maissa, joten Ha-suodin eteen ja hienoja Orionin sumuka kuvaamaan. Nämä seuraavat kaksi siis Ha-suotimella 5 min osavalotuksia. Jos kelit sallii, niin vedän joku kerta samoihin myös muut kapeakaistat niin saa värikuvat. Varsinkin tuossa M42:n ympärillä näkyy hienosti paljon muutakin sumua. Ja pitää olla ihan tyytyväonen ekaan Hevosenpääsumukuvaan Ha:lla.

M42, Canon 200 mm f/2.8LII @ f/3.5, QHY163M, Baader Ha, 10x300 s

Barnard 33, NGC 2024, Canon 200 mm f/2.8LII @ f/3.5, QHY163M, Baader Ha, 9x300 s